Tänään oli jälleen aika mittasessioiden! Reilussa parissa kuukaudessa terve jalka on kasvanut 54,5:een ja leikattu 51,5:een senttimetriin. Harmikseni joudun siis taas huomaamaan, ettei leikattu jalka ole kirinyt tervettä, vaan ne ovat kehittyneet samaa tahtia siitäkin huolimatta, että pyrin antamaan leikatulle jalalle enemmän kyytiä.
Uulalaa, miten kauniit polvet. En malta odottaa hamekautta.
Paljaalla silmällä jalkojen kokoero näyttää mielestäni suuremmalta kuin mitä sentit antavat ymmärtää: etureiden lihas on todella paljon pienempi vasemmassa koivessa, ja jalka on jotenkin sellainen ruipelo verrattuna toiseen. Etureiden ulkosyrjällä - en lähtis veikkaamaan, mikä osa lihaksesta se on nimeltään - on sellainen ihme lovi, joka kai pitäisi koittaa lihaksella täyttää...En tiedä, sainko kuvaamaani vangittua kuviin, mutta tässä yritystä:
ruipelo
ja edes vähän vähemmän ruipelo
On
tietysti mukava huomata, että kehitystä tapahtuu kuitennii: viimeksi tein
vipuvarsiprässissä sarjaa terveellä jalalla 90 kilolla ja leikatulla
70:llä, eli eivät nuo koivet enää ihan valovuosien päässä toisistaan
ole voimatasoiltaan. Toki tuntuma niissä on erilainen. Jos olet tehnyt salilla joskus
liikettä sellaisessa taljassa, jonka vaijeri on vanha ja kulunut, voit
aavistaa, millä tapaa rutiseva raaja vastustaa liikerataa koukistaessa ja ojentaessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti