Viimeisimmän kirjoitukseni jälkeen olen ollut autuaasti niin kiireinen, etten ole niin sanotusti ehtinyt hakkaamaan päätäni seinään reistaavan polveni takia. Suunnittelin monen viikon ajan aina silloin tällöin meneväni lymfaterapiaan, mutta en sitten jaksanut järjestää sille aikaa, kun ilmankin selvisin.
Viime päivinä olenkin havahtunut siihen, että hei, eihän tuo koipi ole ollut kipeä tavallisina päivinä, kun olen liikkeellä. Ainoastaan pitkään istuessa polvi jotenkin jäykistyy, ja kyykystä ylös pääseminen on niin ikään melko työlästä, minkä huomasin tänään kampuksella, kun könysin käsiä apuna käyttäen ylös pumpattuani pyörän renkaaseen ilmaa..
Hiljalleen se polven kolotus kuitenkin helpottaa ja turvotuskin on vähentynyt. Kolmen viimeisen salitreenin alkulämpät olenkin tehnyt juoksumatolla noin 10 kilometrin tuntivauhdilla 1-2 kilometrin matkan. Ehkäpä pystyn kuin pystynkin hölköttelemään Kokkola City Runilla suntin ympäri..!
Maaliskuun 31 päivän kyykkyhaaste jäi muuten minulla 16:n mittaiseksi, syy löytyy edellisestä tekstistä.
Maaliskuun 31 päivän kyykkyhaaste jäi muuten minulla 16:n mittaiseksi, syy löytyy edellisestä tekstistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti